Jumaluskon alkuperä

Jumaluskon alkuperä

Tri Erkki Kailan Otavan kustannuksella viime vuonna ilmestynyt teos "Yleisen uskonnonhistorian ppiirteet" tutustuttaa suomalaista lukijaa uskonnon eri muotoihin. Senvuoksi en ole tss esityksessni pitnyt tarpeellisena lhemmin selostaa kaikkia uskonnonhistoriallisia perusksitteit, vaan on tarkoitukseni ollut lyhyesti esitt ainoastaan niit uskonnollisia ksityksi, joista kuvastuu eri jumalien ja haltioiden alkuper. Niden kehityst silmll pitess on usein yhdentekev, mink heimon tai rodun uskomuksista poimii asiaa valaisevat esimerkit. Kuten lukija huomaa, en tss suhteessa useimpien uskonnontutkijain tavalla ole syrjyttnyt suomensukua. En ole tahtonut tarpeettomasti "menn virran yli vett noutamaan" ja samalla toivon teokseni tten voivan enemmn kiinnitt suomalaisen lukijan mielt. Jumalauskon uskonnonhistoriallinen alkuper ktkeytyy alkukantaiseen sielu-uskoon, jota edustaa kaksi eri muotoa: usko sielullisiin voimiin ja sieluihin. Onko edellinen varhempi, jlkiminen myhempi aste, kuten jotkut uskonnontutkijat ovat olettaneet, emme en voi varmasti ptt, sill yksinomaan edellist edustavaa luonnonkansaa ei nykyn ole olemassa. Jlkiminen ei myskn ole voinut edellist syrjytt, kehittyneimmillkin kansoilla el net tuo aikaisemmaksi oletettu uskonnonmuoto yh edelleen henkisemmn sielu-uskon rinnalla. Edellist sielu-uskoa nimitmme vkiuskoksi, syyst ett suomalainen taikuri sanoo kaikkialla luonnossa piilev sielullista voimaa veksi (= voima). [Muutamat tutkijat kuten jo M.A. Castrn (Nordische Reisen, III, 77) ovat mainitulla "vell" ymmrtneet kansaa, esim. "veden vell" veden kansaa. Itse taikurien kieless on tll sanalla kuitenkin ilmeisesti ollut sen vanhempi, voiman merkitys. Ven toisintosanana esiintyykin "voima", esim. vedenven asemesta puhutaan veden voimasta (ks. Suom. Kirj. Seuran arkist.: Krohn 11623, 13488; Merilinen II, 1503).] Kuolleen jnnksiss, luissa ja ruumiinmullassa, piilee kalmanvki, maassa maanvki, metsss ja metselimiss metsnvki, vedess ja sen asujamissa vedenvki, tulessa tulenvki, rauta-aseessa raudanvki. Lisksi puhutaan auringon, ukkosen, tuulen, pakkasen, vuoren, kallion, hetteen, tervahaudan, pajan, lastukon, katajan y.m., vielp pesinpytynkin vest. Eri ilmiihin ja esineisiin liittyvt vet ovat erilaisia ja erivoimaisia. Ne vaikuttavat mekaanisesti kuin luonnonvoimat. Niit "nostetaan", "otetaan" ja "asetetaan". Yht mekaanisesti ne "kohoavat", "kohtaavat" ja "tarttuvat". Ne ovat varsin arkaluontoisia. Toinen vki voi helposti tehd toisen tehottomaksi. Tulenvell taikuri karkoittaa kalmanven, vuorenvell maanven. Muita voimakkaampi on suomalaisten ksityksen mukaan veden-, varsinkin koskenvki. Jottei toinen vki voisi toista "pilata", noudatetaan monenlaisia varokeinoja. Metsmiehen tulee kotoa lhtiessn "puhdistautua" peseytymll, pujottautumalla renkaan lpi, savustamalla itsen, tulen yli hyppimll tai muulla tavalla. Usein hn sitpaitsi viel lakaisee jlkens. Samoin on kalamiehen puhdistauduttava. Lappalaiset kyttivt metsstmn ja kalastamaan lhtiessn erikoista kodan perll olevaa salaovea, jota tavallisissa oloissa kartettiin. Muistomerkkin siit on suomalaisilla silynyt tapa irroittaa ovi alasaranasta ja siten saranain puolelle syntyneest raosta hiipi metsn. Samoin on er- ja kalaretkilt palattaessa "puhdistauduttava", jottei metsn- tai vedennen tarttuisi kotivkeen. Mys saalis ja pyyntiaseet vapautettiin taioilla metsn- ja vedenven tartunnasta. "Ettei metsnnen puuttuisi, ei tohdittu ottaa jnist langasta, ennenkuin oli lepnvarvuilla, eik lintua rihmasesta, ennenkuin oli kuusenhavuilla pyyhitty." Sek metsnriista ett kalat tuotiin lappalaiskotaan mainitun salaoven kautta, ostjakit vievt karhuntaljan perikkunan kautta tupaan ja sielt samaa tiet aittaan. ......Buy Now (To Read More)

Product details

Ebook Number: 61532
Author: Harva, Uno
Release Date: Feb 29, 2020
Format: eBook
Language: Finnish