Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään

Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään

Koska tm ensiminen yritys yhdess jaksossa esitt suomalaisen taiteen historia on kirjoitettu liitteeksi W. Lbken Taiteen Historian suomennokseen, on aineen jrjestely toimitettu pteoksen mukaisesti, mutta mrtessn, mitk taiteelliset ilmit ja taiteen harjoittajat otat mainittavat, mitk ei, tekij luonnollisesti ei ole voinut noudattaa pteoksessa kytetty mittakaavaa. Kertomus olisi net supistunut kovin mitttmksi, jollei hn olisi muusta vlittnyt kuin semmoisesta, jolla on merkityst yleisesskin taiteen historiassa. Tekij on sen thden pitnyt oikeampana yksinomaisesti ajatella mit meidn oloissamme voi olla huomattavaa, ajatella suomalaista lukijaa, jonka mielenkiintoa yleiselt kannalta vharvoinenkin seikka hertt sen vuoksi, ett se on omaa, kuvaa oman maan ja oman kansan entisi sivistyskausia. Samasta syyst on mys kertomus ulotettu melkein nykyhetkeen. Puhumatta historiallisista julkaisemista ja sanomista, jotka sisltvt hajanaisia tietoja, on Suomen taidetta ja taideoloja tt ennen ksitelty seuraavissa teoksissa: Emil Nervander, Kirkollisesta taiteesta Suomessa keskiaikana, I-II. Helsingiss 1887-88. Tm pieni, mutta ansiokas, kansanvalistusseuran julkaisema, kuvilla varustettu kirja on ainoa nimenomaan keskiajan taidetta koskeva teos. Sek keski- ett uudempaan aikaan kuuluvia tietoja tapaa R. Hausenin julkaisemassa kahdessa kuvallisessa vihossa: Anteckningar under en antiqvarisk forskningsresa (I-II), Helsingfors 1872 ja 1873, ja Eliel Aspelinin kirjoituksessa: Kertomus Rauman, Lapin ja Eurajoen kirkoista (Tiedeseuran "Bidrag tili knnedom af Finlands natur och folk", 33:s vihko, Helsingiss 1880). Uudempaa ja uusinta aikaa koskevat seuraavat julkaisemat: (B. O. Schauman), Fotografien af Finska mlares taflor jemte en kort text, 3 vihkoa, Helsingfors 1862, 64, 65; C. G. Estlander, De bildande konsternas historia, Stockholm 1867 (10 viimeist sivua on tss kirjassa omistettu Suomen taiteelle); B. O. Schauman, K. E. Jansson's minne, fotografi-album jemte text, Helsingfors 1880; Rafael Hertzberg, Finska konstnrer, frsta samlingen, Helsingfors 1888; J. R. Aspelin, Muistoonpanoja taiteilijoista Suomessa ennen aikaan (Hist. Arkisto VIII, Helsingiss 1884); Eliel Aspelin, Johannes Takanen, elm ja teokset, Kpenhaminassa 1888; Eliel Aspelin, Werner Holmberg, elm ja teokset, Helsingiss 1890. Sit paitse sislt Suomen Historiallisen Seuran toimittama Biografinen Nimikirja, Helsingiss 1870, ja Lisvihko, 1880, useimpain suomalaisten taiteilijain elmkerrat, joista hra B. O. Schauman on suurimman osan joko kirjoittanut taikka antaen tietoja rikkaista muistoonpanoistaan tydentnyt. Lopuksi mainittakoon S. Muinaismuistoyhdistyksen omistamat, julkaisemattomat runsaat piirustuskokoelmat ja muistoonpanot vuosina 1871, 1874, 1885 ja 1887 toimeenpannuilta taidehistoriallisilta tutkimusretkilt. Ennenkuin yhdistys kaksikymment vuotta sitten ryhtyi nihin tutkimuksiin, ei liene kukaan aavistanut meill voitavan ajatella Suomen kansan koko historiallista aikaa ksittv "taiteen historiaa". Nm tutkimukset ovat nimittin tehneet tmn kirjoituksen kokoonpanon mahdolliseksi, ja niiden jatkaminen tulee varmaan suuresti kartuttamaan erityistietojen mr ja epilemtt paikoittain niit oikaisemaankin, vaikka luultavasti esityksen ppiirteet jvtkin muuttumatta. ......Buy Now (To Read More)

Product details

Ebook Number: 51401
Author: Aspelin-Haapkylä, Eliel
Release Date: Mar 8, 2016
Format: eBook
Language: Finnish