Ensitaistelujen ajoilta

Ensitaistelujen ajoilta

Rautatyntekijin ammattiyhdistys oli toiminut, jrkevn tapaansa, kymmenkunta vuotta, vaikkakin jsenluku oli verrattain pieni koko kaupungin rautatyntekijihin verraten. Yhdistyksen toiminta oli sittenkin kaikkiin yksityiskohtiinsa tunnolleen jrjestetty. Kerran kuukaudessa, aina mrttyn pivn, pidettiin kuukausikokous. Johtokunta kokoontui myskin mrlleen aina asianhaarojen mukaan. Ja niin hyvin ja kiintesti olivat virkailijat syventyneet tehtviins, ett monena vuotena perkkin voitiin samat johtokunnan jsenet valita yh uudelleen ja uudelleen. Puheenjohtaja Kovanen oli esim. nin ollen pysynyt arvoisassa toimessaan aina yhdistyksen perustamisesta. Eik ajatustakaan olisi voinut kenesskn synty uuden tilalle valitsemisesta. Hn oli mies paikallaan, sanottiin, vaikka maailman loppuun saakka. Aina kun yhdistys kokoontui kokouksiinsa, astui Kovanen oman arvonsa tuntevana kunnia asemalleen. Vasara kalahti ja toimitus oli alkanut. Puheenvuoroja kyttivt tavallisesti aina samat henkilt. Joka oli tottunut taas olemaan mykkn, se mykkn pysyikin. Mutta tmn kaiken korvasi hyvin puheenjohtajan puheliaisuus. Hn merkitsi aina jo ensiksi puheenvuoron. Se kesti puolen tuntia, siksi kunnes vsyi sill hn oli lihava mies. Tmn jlkeen merkitsi hn jokaisen puheenvuoron loppuun itselleen puheenvuoron. Mutta lopussa se vasta kiitos seisoi. Silloin esitelmns kesti tavallisesti kolmeneljnnest, jos ei tunnin. Lopetettuaan istui hn huohottaen tuolilleen kysyen: vielk on asioita? Kun ei ollut puhui hn vielvliin, kysyen uudelleen: onko kenellkn viel mitn uutta esille tuotavaa? Kun ei tavallisesti enn ollut uni tuppasi jo jokaisen silmiin jyrhti vasara lopulta pytn ja toimitus voitiin sill kertaa katsoa pttyneeksi. Moinen menettely kokouksien johdossa oli mennyt jokaisen henkiin ja vereen. Eik siin kenellkn ollut mitn ihmettelemist. Pasiassa oli yhten, joka vuotisena ja yh uudistuvana kysymyksen tilaston hankinta kaupungissa olevista ammattilaisista. Se koetettiin suorittaa mit suurimmalla tarkkuudella, joka olkoon kunniaksi mainittuna. Syntymvuodet, ijt, opissaoloajat y. m. otettiin mit huolellisimmin muistoon, ja kun nin ollen aina tultiin huomaamaan, miten suurin osa ei kuulunut yhdistykseen, langetettiin tepsiv tuomio: Ne eivt seuraa aikaansa! Samoin oli yhten trkeimmist asioista oppikurssien aikaansaaminen. Niihin tavallisesti puuhattiin aina luennoitsijaksi oppineita tohtoreita ja professoreja. Aineena olivat thtitiede y. m. jalot yliilmoissa leijailevat aineet. Ammattikirjallisuuden kartuttamiseksi pidettiin joka vuosi arpajaisia, jotka jotakuinkin aina onnistuivat. Kirjallisuutta sitten hankittiin. Jopa Saksasta saakka tuotiin isot pakat piirustuksia, joita jsenille lainailtiin ihailtavaksi takuita vastaan. Luettavaa kirjallisuutta ei kuitenkaan hankittu nidostakaan. Kuten nkyy, eivt harrastukset yhteiseksi hyvksi olleet pienimpi. Ihmeteltiinkin sit enempi, kun eivt ammattilaiset kuuluneet yhdistykseen. Kun eivt tulleet 11 1/2 ja 12 tuntisen typivn jlkeen, illoin enn maille halmeille. Kapakoissa ryhsivt juoden siell kahdenkymmenenviidenpennin alinta tuntipalkkaansa. ......Buy Now (To Read More)

Product details

Ebook Number: 20514
Author: Tiuppa, Otto
Release Date: Feb 3, 2007
Format: eBook
Language: Finnish