Phaidros

Phaidros

Phaidros-dialogi tuntuu syntyneen niitten voimakkaitten vaikutelmien herttmn, jotka Platon on saanut opettajatoiminnastaan Akademiassa. Se on persoonallisen, suusanallisen opetuksen ylistyst kuollutta kirjatietoa vastaan, joka ei Platonin mielest voi antaa mitn uutta tietoa, vaan korkeintaan palauttaa muistiin, mit entuudestaan tiedmme. Ensi sijassa suuntautuu hykkys retoriikkaa vastaan, joka pohjautumatta ja pyrkimtt todelliseen tietoon puhtaasti ulkonaisin keinoin koettaa vaikuttaa kuulijoihin. Vain sellaisen puhetaidon, joka perustuu todelliseen ksitteelliseen sek synteettist ett analyyttist tiet saavutettuun tietoon niin hyvin kyseessolevasta aineesta kuin kuulijoitten luonteista, voi Platon mynt taiteeksi. Sama kuin retoriikan on laita runouden ja lakienlaadinnan, jonka Platon lukee kirjallisuuteen. Niillkin on arvoa vain sikli kuin ne perustuvat thn edellmainittuun ksitteellisen ajattelemisen taitoon. Sille, joka on tmn taidon saavuttanut, ovat nimitykset puhuja, lakienlaatija ja runoilija sopimattomat. Viisaudenystv, filosofi, on hnen oikea nimens. Filosofinen tietmys asetetaan siis ainoaksi arvonmittaajaksi kirjalliselle tuotannolle. Mutta ei edes silloin, kun se tlt kannalta arvosteltuna tytt kaikki vaatimukset, se kohoa suullisen esityksen rinnalle. Todellisen filosofin on tsskin tapauksessa mynnettv harjoittavansa taidettaan vain leikin vuoksi. Sill, joka lausuu tllaisia ajatuksia kirjallisen tyn arvosta, tytyy olla takanaan pitk kokemus, joka yksin on voinut nytt, miten vaikea on siirt kirjalliseen ilmaisumuotoon sit, mik ihmisess on persoonallisinta. Tllaiset ajatukset ovat ehk seuranneet luonnollisina vastavaikutuksina suurta, kaikkia henkisi voimia jnnittnytt tyt, joka valmistuttuaan ei ole tyydyttnyt tekijtns. Valtiota on Platon itse varmaankin pitnyt pteoksenaan. Eikhn tunnu luonnolliselta, ett Phaidros on syntynyt sit seuranneena lepokautena? Dialogin muodolliset eptasaisuudet ja ristiriitaisuudet itse ajatuksissa kenties osoittavat jonkinlaista ajatuksen vshtneisyytt, ja toiselta puolen ei tt otaksumaa kumonne se runollinen lento, johon Platon paikoin kohoaa. Sehn oli mahdollinen sit suuremmassa mrss, mit enemmn dialektikko Platon vistyi runoilija Platonin tielt. Useat tutkijat pitvt myskin erinisi dialogin kohtia ksitettvin vasta Valtiossa esitettyjen sukulaisajatusten valossa, ja n.s. kielistatistinen tutkimus on niinikn nyttemmin mrnnyt Phaidrokselle tmn sijan Platonin dialogien joukossa. ......Buy Now (To Read More)

Product details

Ebook Number: 59435
Author: Plato, 427? BCE-347? BCE
Release Date: May 4, 2019
Format: eBook
Language: Finnish

Contributors

Illustrator: Lehmuskoski, Niilo, 1888-1948