Antikristus: Arvostelukoe kristinopista

Antikristus: Arvostelukoe kristinopista

Tm kirja kuuluu harvimmille. Tuskin yksikn sen lukijoista on viel syntynyt. Ne ovat niit, jotka ymmrtvt Zarathustrani: kuinka saisin sekoittaa itseni sellaisiin, jotka jo tnn saavat kuulijoita? Vasta ylihuomenna on minun aikani. Muutamat syntyvt isn kuoltua. Ne ehdot, joilla minua ymmrretn, ja ymmrretn silloin vlttmttmsti, vain liian hyvin ne tunnen. Tulee olla rehellinen henkisiss asioissa aina kovuuteen saakka kestkseen vain edes totisuuttani, intohimoani. Tulee olla tottunut vuorilla elmn nkemn viheliisen loruilun politiikasta ja kansojen itsekkisyydest allaan. Tytyy olla tullut vlinpitmttmksi, ei saa milloinkaan kysy hydyttk totuus, tuleeko se jollekin turmioksi Vkevyyden mielihalu kysymyksiin, joihin ei yhdellkn ole tnn rohkeutta; rohkeus kiellettyyn; ennakoltamrys labyrinttiin. Seitsemn yksinisyyden tunteminen. Uudet korvat uutta soittoa kuulemaan. Uudet silmt etisint nkemn. Uusi omatunto thn saakka vaienneille totuuksille. Ja tahto ekonomiaan suurissa piirtein: silytt voimansa, ihastuksensa koossa Kunnioituksen itsen kohtaan; rakkauden itseens; ehdottoman vapauden itsen kohtaan Katsokaamme toisiamme kasvoihin. Me olemme pohjanperlisi, me tiedmme kyllin hyvin, kuinka erillmme me elmme. "Et maata, et vett myten ole lytv tiet pohjanperlisten luo": sen tiesi jo Pindarus meist. Tuollapuolen Pohjolaa, jt, kuolemaa meidn elmmme, meidn onnemme Me olemme lytneet onnen, tiedmme tien, me lysimme kytvn labyrintin vuosituhansista. Ken lysi sen muutoin? Ehk moderni ihminen? "En tied tiet ulos enk sislle; olen kaikkea, mik ei tied tiet ulos eik sislle" huokaa moderni ihminen Tst modernisuudesta me tulimme sairaiksi, lahosta rauhasta, pelkurimaisesta kompromissista, modernin myntmisen ja kieltmisen koko siveellisest saastasta. Tm sydmen suvaitsevaisuus ja laajuus, joka "antaa anteeksi" kaiken, koska se "ymmrt" kaiken, on meille sciroccoa. Mieluummin el jss kuin modernien hyveiden ja muiden eteltuulten joukossa! Me kyll olimme urhoollisia, me emme sstneet itsemme emmek toisia: mutta me emme tienneet pitkn aikaan, mihin kytt urhoollisuuttamme. Me kvimme synkiksi, meit kutsuttiin fatalisteiksi. Meidn kohtalomme oli runsaus, jnnitys, voimien patoutuminen. Me janosimme salamaa ja tekoja, me pysyttelimme kauimpana raihnaiden onnesta, "taipumisesta" Ukkosta oli ilmassamme, luonto, jonka me muodostamme, pimeni sill meill ei ollut yhtn tiet. Onnemme kaava: on, ei, suora viiva, pmaali ......Buy Now (To Read More)

Product details

Ebook Number: 52953
Author: Nietzsche, Friedrich Wilhelm
Release Date: Sep 1, 2016
Format: eBook
Language: Finnish

Contributors

Translator: Kouta, Aarni, 1884-1924