Agamemnon: Murhenäytelmä

Agamemnon: Murhenäytelmä

Aischylos, kreikkalaisen draaman ensimminen suuri mestari, jtt viel vljn tilan epiikan ja lyriikan aineksille nytelmissn. Onpa hnen uskonnollinen katsantotapanakin viel yleens eepillisen runouden. Kun Iliadissa Achilles, krsittyn Agamennonilta solvauksen, vihoissaan jtt kansalaisensa mahtavaa apuansa vaille, opettavat mieshukka ja ahdinko jlkimist ett hn on pahoin tehnyt. Mutta ei Achilleen ylpeys myskn saa jd kurittamatta ja voitolle. Patroklon kuolema pakottaa hnt luopumaan itsekkisyydestn ja ryhtymn taisteloon, jouduttamaan kohtalon stm hvit Troialle ja omaakin kuoloansa. Nin ihmisten teot, silloinkin kun he luulevat vapaasti toimivansa, heidn intohimonsa ja rikoksensa ovat kohtalon ja jumalien ksiss vlikappaleina heidn tarkoituksiaan varten. Rikostenkin uhalla psee jumalallinen oikeus lopullisesti voitolle, kun rikos tulee hdetyksi ja ihmisten tytyy krsimysten kautta mielt opittuaan tunnustaa jumalien viisaus ja valta. Edessmme on Pelopiidein onneton ruhtinassuku, jossa rikos ja verinen vaino ky perintn polvesta toiseen aina kantaisst Tantalosta asti. Hnhn se, alkuaan oltuaan jumalien lemmikki, kiusatakseen heidn kaikkitietvyyttns, teurasti heille oman poikansa sytvksi ja siit systiin manalaan ikituskia krsimn. Poika Pelops virkosi henkiin ylhisien armosta ja eli onnellisena, kunnes hn jo vanhana samensi onnensa aviorikoksella. Mutta hnen poikansapa, Atrevs ja Thyestes, tulivatkin vasta tihoistaan kurjan kuuluiksi. Ensin he sovussa tappoivat prveljens, sitten syttyi heidn vlilln vimmattu kiista Mykenen vallasta. Atrevs ajoi veljens maanpakoon. Mutta Thyestes kosti siten, ett rysti A:n pojan Pleistheneen, jonka kasvatti iknkuin omaksi pojakseen ja lhetti hnet sittemmin tappamaan Atrevsin. Salamurhaaja saatiin kiinni, ennenkuin ehti aikeensa toteuttaa, ja sovitti sen kuolemallaan. Kun Atrevs sai tiet oman poikansa tappaneensa ja kun Thyestes sen lisksi oli hnelt vietellyt vaimon uskottomaksi, laati hn kamalan koston. Teeskellen sovinnollisuutta pyysi hn velje vieraakseen, jotta sovittaisiin pois vanhat vihat. Toinen tuli perheineen. Mutta Atrevs teurasti salaa veljens pojat ja pani ne vieraalleen sytvksi. Aurinko knsi kasvonsa mointa kauheutta nkemst. Mutta Thyestes huusi kirousta paetessaan. Saatuaan Aigisthos poikansa avulla Atrevsin murhatuksi[1] psi hn viel Mykenen kuninkaaksi. Atrevsin pojat tai toisinnan mukaan, joka tekee Pleistheneen heidn iskseen, pojanpojat Agamemnon ja Menelaos pakenivat julmaa setns Spartaan Tyndareos kuninkaan turviin, jonka tyttret he naivat, toinen Klytaimnestran, toinen Helenan. Appensa avulla valloitti Agamemnon takasin valtakuntansa, tappoi Thyesteen[2] ja karkoitti Aigisthon, mutta Menelaos ji Spartaan appensa vallan perijksi. Kun troialainen ruhtinas Paris rysti Helenan, ryhdyttiin kostosotaan, jossa Agamemnon tuli pllikksi. Hn psi juuri paraiksi sielt kotio, kun Aigisthos Klytaimnestran kanssa yksiss juonin pani hnt kohtaan toimeen kostotuuman, jota kauan oli hautonut. Sill vlin Agamemnonin poika Orestes eleli turvassa itins vainolta Fokiissa; tlt palasi hn aika miehen ystvns Pyladeen kanssa ja kosti isns kuolon Aigisthon verell. Mutta kun hn samassa surmasi itinskin, joutui hn Erinnyjen (kostotarten) vihaan. Harhailtuaan kauvan rauhatonna, sovitti hn vihdoin rikoksensa tuomalla Artemiin kuvan Tauriasta Attikaan, jolloin Athenan areopagi-tuomiosto julistaa hnet syyst vapaaksi, Erinnyt leppyvt ja niist tulee suopeat "Eumenidit". Nin seurasi rikos rikosta, jumalien sit salliessa, koska siten vanha rikos sai rankaisunsa uudessa toteutuvan koston kautta. Rikosten sarjan lopetti vasta heidn armonsa, joka karkoitti vainon hengen ja puhdisti suvun kirouksesta. ......Buy Now (To Read More)

Product details

Ebook Number: 53137
Author: Aeschylus, 525 BCE-456 BCE
Release Date: Sep 24, 2016
Format: eBook
Language: Finnish

Contributors

Translator: Forsman, Kaarlo, 1851-1918