Kokeita suomalaisessa laulannassa

Kokeita suomalaisessa laulannassa

Vieraskielisi lukukirjoja tavallisesti seuraa selitys kankiammista sanoista ja paikoista. Monelle kotimaalaiselle Suomen lukialle on suomi kreikaa ja latinata oudompi, jonka nimitmm, sit ollenkaan oudoksumatta. Sanotaanhan tekemttmn touon ei kasvavan kuinka siis voisi odottaa suomen kielitaiteen viljelemtt kasvamista? Ja kun sit nihin aikoihin asti ei ole kouluissa viljelty, eik virallisissa kirjoituksissa tarvittu, niin joko siis kumma sen outona oleminen monellakin, joka viel ei lapsuudestakaan ole saattanut tottua suomen puheeseen, jos kohta yksin lapsuudessa tottumisellakin ei kauas juoksennella. Tm jlkiminen lauseemme olkoon sanottu niiden vuoksi, jotka tottuneet yhteen syntympaikkansa puhetlaatuun, elikk viel sitkin ulkokielien mukaan vnnellen sill mielen kouluissa ruotsistuen tok' ei jne kielikn kauas jlelle, kun ei olekaan pitki taipaleita mielen ja kielen vlill harvoin somistavat suomea yleens, ainakin yht syntymmurrettansa kiitellen, jos olkaan kuinka sortosa eli vaillinainen tahansa. Toiset taas siit siteest psty vlist kriytyvt toiseen, aina outoja sanoja ja vnteit kieleens ongiskellen, jos useinkin lapsuudesta tutut, kotipaikoilla kuultunsa, olisivat ehk somempia. Kumpikin nist reyksist, ehk itsessns ei ylistettv, kirjallisessa kytteess kuitenkin saavuttaa jotain hyv: edellinen erinisien puhetmurretten tutustumisella, jlellinen eriseutuisten sanojen ja lausettapojen yhdistmisell. Siit ei nyt kuitenkaan ole aikeemme pitemmlt lausuilla, eik viel siitkn, kuinka tstlhin kieltmme kouluissa oppimisella, sen eptasaisuudet toivottavasti vhitellen poistuvat, vaan suorittaummekin jo edellisi lauluknteit ja mukaamia joten kuten selittelemn, sen ainoastansa ennen tyhn ruvettuamme muistuttaen, tavattavan niit jo entuudesta muilta ja muutamia itseltmmekin suomennettuna, joista knnksist meill tyssmme on ollut miss enemmin, kussa vhemmin apua. Niin lytn toisella suomentamalla: Lhteell Maamiehen Ystvss 1844, N. 15; Joutsen Oulun Viikko Sanomissa 1834, N. 5; Seitsemntoistavuotias Saimassa 1845, IV 5; Lintuselle M. Y. 1845, N. 30; Merimiehen morsio S. 1845, N. 20; Kevill S. 1845, N. 18 ja M. Y. 1845, N. 19; Kiiltomato O. V. S. 1829, N. 13; Hautaus M. Y. 1845, N. 17; Lohdutus haudalla O. V. S. 1830, N. 46 ja M. Y. 1844, N. 34; Tytn kulennat S. 1845, N. 29; Poika ia lhde O. V. S 1830, N. 47 ja S. 1845, N. 34; Linnustaja O. V. S. 1833; N. 5; Rukous S. 1844, N. 18; Ojalan Paavo O. V. S. 1830, N. 53; Saarijrven Martti O. V. S. 1831, N. 5. Viel riidassa ollen, voisiko muitakin laulannoita rakennella runolaulun vaatimusten mukaan vaari ottamisella tavutten arvosta, vai pitisik niit ruotsalaisen ja muun vieraan laulun jlkeen korkoja myten sovitettaman, olemma nisskin kokeissa liittyneet niihin, jotka puoltavat edell mainittua laulurakennon tapaa, tahtoen runolaulun perusteeksi muullenkin suomalaiselle laulannolle. ......Buy Now (To Read More)

Product details

Ebook Number: 50537
Author: Lönnrot, Elias
Release Date: Nov 23, 2015
Format: eBook
Language: Finnish