Nadeschda: Yhdeksän laulua

Nadeschda: Yhdeksän laulua

Soman seppeleen hn solmesi Viel helmalleen ja lausui noin: "Jos hn tulis kaunis sulhoni, Steet silmns jos nkisin Niinkuin hnet unissani nin, Peittisinp kohta kukkihin Itseni m orpo orjatar. Puettuna ruusu-pehkoksi Kohtaisin m hnt tullessaan. Hn ei tule; unennk vaan Onpi tuo Nadeschdan sulhonen." Neiden huokauksen tuuli vei Virran lainehille heilumaan, Vajoomahan virran vallassa; Vaan Nadeschda taitti ruusun taas Ilo mielin niinkuin skettin. Viimein lahdelmahan saapui hn, Kussa uimastansa uupunut Virta vaipunut oil heinikkoon; Tuossa kirkkahassa peiliss Aikoi kuvaansa hn katsoa. Koska pns kallistaissa hn Tyynen virran pinnan ylitse Keksi kukkivaiset kasvonsa, Nousi kyynel neiden silmihin, Murhe musta rienti rintahan. "Oi Nadeschda raukka," virkkoi hn, "Miksi laittaudut noin koreeksi, Koruittakin liian kaunis oot! Sinua ei omaks onnekses Kasvateta, eik rakkahan Nuorukaisen morsiameksi. Kasvat kurja mieron mieleksi, Jonkun herran himon hempumeks, Hyljtn, kun olet kuuntunut." Noin hn lausuin otti otsaltaan Seppeleen ja ruusun rinnaltaan, Viimein vyns psti, viskasi Jokeen kaiken kaunistuksensa; Valittaen virkkoi vienosti: "Virta, vie Nadeschdan hempumet, Vie ne Moskwaa-jokeen, joka taas Kauniisti ne kantaa Okaahan, Kusta Wolgavirtaan vierevt; Viimein mereen Wolgan matkassa Saapuessa totta lytvt Kuvan sulhoni; se onpi mys Haahmo veretn ja syletn, Syleiltv unissani vaan." Tuskin neito sai sen sanoneeks Kun Miljutin, ukko harmaap, Neiden kasvattaja rauennut, Siihen saapui sauva kdess. Tyttrens tavattua hn Pisti hlle puheen vilkkahan: "Miksi s, Nadeschda, kyskelet Seudun ympri kuin kaniina, Pyydt puiden suojaan piilell. Rannikoilla virran viipy? Taloon talost' olen kulkenut, Milt mille lpi laaksojen, Turhaan polkujasi etsien; Pivn helteess' olen tss nyt." ......Buy Now (To Read More)

Product details

Ebook Number: 20882
Author: Runeberg, Johan Ludvig
Release Date: Mar 23, 2007
Format: eBook
Language: Finnish

Contributors

Translator: Kiljander, K., 1817-1879