Peritäänkö vihakin? Jutelma kahdessa osassa

Peritäänkö vihakin? Jutelma kahdessa osassa

I. Jolsan Matti ja hnen vaimonsa II. Veljekset III. Rikos IV. Varpuset V. Rytil saa uuden isnnn VI. Rauhallisia vuosia VII. Ensikerran kyydiss VIII. Kaksi toveria IX. Puoti-poika X. Vanhat tuttavat XI. Anteron neuvot XII. Mit matkalla Rytiln tapahtui. XIII. Mit kapteeni Kornmanin aiottu lht merelle vaikuttaa Jolsan Matista. XIV. Viittauksia XV. Murtovarkaus XVI. Provastin perhe XVII. Vhinen keskustelu ja sen seuraus. I. Kauppias ja hnen puotipoikansa II. Naapuri-perheet III. Vanha Eeva IV. Kapteenin tytr V. Yll ennen rikosta VI. Haaksirikko VII. Kuolleita ja aaveita VIII. Is on kumminkin is IX. Vehkeit X. Piv alkaa koittaa XI. Iltahuvit Rytilss XII. Seikat selvenevt XIII. Lopussa kiitos seisoo "Oma maa mansikka, muu maa mustikka" sanoo suomalainen sananlasku. Sen sananparren totuus nkyykin kaikkialla Suomessa; sill harva kansalainen rakastaa niin maatansa kuin Suomalainen. Hnen maansa on, jos sit muihin maakuntiin maailmassa vertaa, kyh; mutta kumminkin on se tunne, miss hn ensikerran pivn valon nki, hnelle kallis. Jo kaukaisia aikoja takaperin huomattiin tm, ja niin luemme esimerkiksi erss kertomuksessa jo toista sataa vuotta takaperin erst Saksalaisesta merikapteenista, jolla satunnaisesti oli joitakuita Suomalaisia laivamiehi laivassaan: "Ihmeteltv on niden Suomalaisten lujuus; mutta viel ihmeteltvmpi on se alituinen ja syv rakkaus, joka heiss el kylm, pohjoista kotimaatansa kohtaan. He ovat uskollisia ja rohkeita; vaaran suuruus ei heit peloita. Mutta kun ikv kotimaahansa saa vallan heiss, silloinpa ei suurin palkkakaan saa heit jmn. Koti el heidn mielessns ja kiiruhtamasta kotiinsa ei voi kukaan est heit, kun ovat jonkun pitemmn ajan olleet sielt poissa". Ja tss lauseessa, mink muukalainen antaa suomalaisista merimiehist, asuu totuutta. Meren rannoilla saamme nhd, varsinkin merikaupungeissa, vanhuksia tukulta, mitk ovat ikns kyntneet Ahden vakoja kaukaisilla vesill, mutta aina tuon tuostakin kyneet katselemassa onko koto Pohjassa entisell paikallaan, kunnes vihdoin jvt thn rakastettuun kotimaahansa kuolemaan. Tavallisesti ovat nm entiset merimiehet kyhi, sill nuoruudessaan eivt he ole tienneet sst mitn vanhojen pivins varaksi, ja moni heist ky viimeiset aikansa talosta taloon kerjten, ellei pitjs muulla tavalla ole heist huolta pitnyt. Useammat heist ovat rehellisi, pian lapsellisia olentoja, joiden sydmet ovat vapaat kaikista rikoksista, mihin heill kumminkin olisi ollut tilaisuutta. Moni heist on ollut vaaroissa semmoisissa, joita emme me, maa-moukat, voi aavistaakaan. Ja kun he meilt leip-kultaa pyytvt, emme ensinkn osaa ajatellakaan, mit kaikkia pyytjt ovat krsineet ja nhneet. Mutta jos silloin sattuu puheeksi tapauksia heidn elmstn, sattuu puheeksi vaaroja, miss he ovat olleet, haaksirikkoja, joita he omin silmin ovat nhneet, joissa heidn oma henkens on ollut onnen nojassa, niin onpa silloin kuin muuttuisi vanha kerjlinen toiseksi olennoksi. Muistot, mitk ovat uinailleet hness, hervt; hnen silmns skenitsee ja koko hnen olennossaan astuu henkiin entist miehevyytt. Hnelle on merikin rakas, josko isnmaa on viel rakkaampi; ja hn kertoo nyt kertomuksia, joita meidn tytyy ihmetell, ett hnellkin on ollut pivns sen n'emme ja kuulemme, ja vkisinkin anastaa hn meilt meidn kunnioituksemme. ......Buy Now (To Read More)

Product details

Ebook Number: 21444
Author: Gummerus, K. J. (Kaarle Jaakko)
Release Date: May 15, 2007
Format: eBook
Language: Finnish